Köyhyys



Köyhyys ilmenee pelkona,  osallistumismahdollisuuksien vähyytenä, 
näköalattomuutena ja tulevaisuudensuunnitelmien puuttumisena. Toisaalta tässä-
ja nyt -elämässä on puolensa. Iloa arkeen tuovat lapsen leikit ja osuvat
havainnot ja sanomiset, ystävät, taide-elämykset, kirjasto, uimahalli, 
kirpputorilöydöt , kodin sisustelu, kaupunkikävelyt ja kosketukset luontoon.
Liikaa voimia kuluu päivittäiseen selviytymiseen;  budjetin koossapitoon ,
halvan tarjousruoan ja -vaatteiden metsästämiseen ja leipäjonoihin, ettei joudu
menemään sosiaalitoimistoon.


Köyhyys kehittää kekseliäisyyttä . Ystävien kanssa voi järkkäillä hoito- ja ruokapiirejä, luku- ja leffapiirejä, yhteistilauksia ja -kyytejä ja retkiä. Köyhälle ystävät ovat kaikki kaikessa. Heidän ja vain heidän varassaan on koko perheen hyvinvointi ja selviytyminen. Köyhä ei juuri voi luottaa viralliseen apuun joten köyhien yhteisöt ovat vähän kuin valtioita
valtioissa. Ystävät hoitavat ilmaiseksi tai vastapalvelusta tai pientä rahasummaa vastaan lähes kaikki tarvittavat palvelut, joihin kuuluu esim. asunnonvälitys, pikavipit, lastenhoito, kotiapu, sairauspäivystys,  psykologi ja sielunhoito, hieronta, kampaaja, muuttopalvelu, remonttiapu, kyydit, harrastus- ja virkistystoiminta, juristiapu, taidelainat jne. Jos sairastun, menen mielummin luontaisparannusta tuntevalle kaverille, joka antaa ihan oikeat diagnoosit, lääkkeet ja kotihoito- ohjeet.

 

Kaikkein rasittavinta on yksin pärjäämisen pakko ja lastensuojelun  kyttäys, joka on levinnyt neuvolaan, päivähoitoon, terveyskeskukseen, seurakuntaan ja oikeastaan kaikkialle. Kehenkään ei voi enää luottaa koska kaikilla on ilmiantovelvollisuus
lastensuojelulle. Omista ongelmista jollekin viralliselle taholle  avautuminen
on köyhän yksinhuoltajan näkökulmasta sulaa hulluutta, joka voi tuhota koko
perheen.


Julkisesti äiti ei saa koskaan lässähtää, hermostua, sairastua, uupua,
myöhästyä tai antaa millään tavoin poikkeavaa vaikutelmaa. Jotta saa elää
rauhassa, ei saa herättää  negatiivista huomiota . Koko perheen täytyy
virallisissa yhteyksissä olla aina  siisti, hiljainen,  kohtelias, pidättyvä ja
syrjäänvetäytyvä. Ei saa ilmaista mitään sellaista, joka saattaa herättää
ympäristössä huolta. Paras on kun ei kiinnitä kenenkään huomiota vaan sulautuu
joukkoon.Ylivoimaisesti raskainta köyhyydessä on kun joutuu pelkäämään
lastensuojelua.

nm  Cosette