Yksinhuoltajat barrikadeille -blogi

yhden vanhemman perheet ja kotihoidontuki3.4.2012 15:45

KANNANOTTO KOTIHOIDONTUEN HUHUTTUIHIN LEIKKAUKSIIN

Tällä hetkellä yli 20 % kaikista lapsiperheistä on yhden vanhemman perheitä. Helsingissä joka kolmas lapsiperhe on yhden vanhemman perhe. Pienperheyhdistyksen Lapsilisä-projekti toimii yhdessä pienituloisten yhden vanhemman perheiden kanssa ja pyrkii tuomaan pienituloisia yhden vanhemman perheitä koskettavia asioita yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tämä kannanotto on kirjoitettu yhteistyössä Lapsilisä-projektin osallistujien kanssa ja edustaa suoraan pienituloisten yhden vanhemman perheiden näkökulmaa kotihoidontuen julkisuudessa huhuttuihin leikkauksiin.
 

Lapsen etu

Hallitusohjelmassa sanotaan, että ”perhepolitiikan kolme ydintä ovat palvelut, tulonsiirrot sekä perheen ja työn yhteensovittaminen. Perhepolitiikalla lapsille luodaan turvallinen kasvuympäristö ja vanhemmuutta tuetaan.” Yhden vanhemman perheissä työn ja perheen yhdistäminen on erityisen haastavaa ja tarvitsee joustavuutta työelämään sekä palveluihin.

Nykyinen kotihoidontukijärjestelmä on rahallisesti hyvin vaatimaton, mutta tarjoaa yhden vanhemman perheelle mahdollisuuden perheen keskinäiseen aikaan ja lapsille mahdollisuuden turvalliseen varhaislapsuuteen. Päiväkotien suuret ryhmäkoot ja jatkuvasti vaihtuvat keikkahoitajat eivät luo perusturvallisuudentunnetta pienelle alle kolmevuotiaalle lapselle. Epätyypillisten työaikojen lisääntymisen myötä pienet lapset joutuvat olemaan päivähoidossa pitkiäkin aikoja, sillä yhden vanhemman perheessä ei ole toista aikuista huolehtimassa lapsen hoivan tarpeesta. Kiristyvät työelämän vaatimukset ovat suoraan pois yhden vanhemman perheen hyvinvoinnista.

Kotihoidontuki nykyisellään toimii ennaltaehkäisevänä lastensuojelutyönä, sillä lapsi saa rauhassa kasvaa kolmivuotiaaksi ja siirtyä vasta sitten päiväkotimaailmaan. Jos kotihoidontuen aikamäärää lyhennetään kolmesta vuodesta kahteen vuoteen, on vaarana että vuosikymmenen päästä kamppailemme entistä enemmän pahoinvoivien lasten kanssa, mikä tuo kustannuksia yhteiskunnalle ja vaarantaa hyvinvointivaltiomme merkityksen. Yhden vanhemman perheissä riski pahoinvointiin on todellinen, sillä lasten hoiva ja perheen elättäminen on yhden aikuisen vastuulla. Riskin välttämiseksi tarvitaan yhteiskunnalta todellisia tukitoimia.

Muistutamme päättäjiä, että myös yhden vanhemman perheillä tulee olla oikeus ja mahdollisuus kotihoidon, työn ja päivähoidon vuorotteluihin perheen hyvinvoinnin takaamiseksi. Yhteiskuntaamme ei voi enää rakentaa ydinperheen ideaalin mukaan, vaan erilaiset perhemuodot hyväksyen ja erilaisia perheitä tukien. Jos kotihoidontuen leikkaukset toteutuvat, vain taloudellisesti hyvin toimeentulevissa kahden vanhemman perheissä on mahdollisuus toisen vanhemman jäädä kotiin lasten kanssa. Kotihoidontukijärjestelmän ja osittaisen hoitovapaan järjestelmän kehittäminen myös yhden vanhemman perheitä palvelevaksi mahdollistaisi työelämän ja perheen yhteensovittamisen. Nykyinen osittaisen hoitovapaan järjestelmä syrjii pienituloisia yhden vanhemman perheitä, sillä köyhissä perheissä ainoa tulonsaaja ei voi ottaa palkattomia vapaapäiviä tai tehdä lyhennettyä työaikaa esimerkiksi lapsen lääkärikäyntien tai koulukeskustelujen ajaksi perheen hyvinvoinnin vaarantumatta ja osittainen hoitoraha on taloudellisesti riittämätön korvaamaan menetettyä ansiotuloa.

maaliskuussa 2012


AtomRSS
Kommentoi kirjoitusta
*

*

* Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.